Lomalle Suomeen

Hei taas kaikille. Huomenaamulla lähdemme käymään ensimmäistä kertaa yli vuoteen Suomessa. Kesälomaa on 2 kokonaista viikkoa, joista suurin osa kuluu Pietarsaaressa sukuloimassa. Turussa olis tarkoitus piipahtaa juhannuksen jälkeisellä viikolla muutamaksi päiväksi. Suunnitelmissa on käväistä saaristossa veneilemässä, tapaamassa sukulaisia ja kavereita, syödä salmiakkia ja ruisleipää ja mahdollisesti jopa rentoutua :-)

Työelämää Dublinissa on jo vuosi takana ja vuoden aikana ennätin haalia huimat 2 ylennystäkin, ensiksi kouluttajaksi, ja sittemmin toukokuussa ihan tiimin vetäjäksi. Alaisia on lähes kolmekymmentä omalla vastuulla, ja lisäksi työnkuvaan kuuluu perinteiset kokoukset ja raporttien kirjoitukset. Tästä on sitten hyvä jatkaa ylemmäs :D

Kuulumisia

Kevät saapui Dubliniin jo tuossa kuukausi sitten. Tänään töistä palatessa huomasin tienpientareet täynnä voikukkia täydessä kukassa. Ensimmäiset narsissit pihakadulla kukkivat jo helmikuun alussa ja pihapuskaan tulivat samoihin aikoihin ensimmäiset pajunkissat. Kävimme viikonloppu retkellä Achill saarella tuossa pari viikkoa sitten, maisemat olivat upeat, ja yövyimme hotellissa aivan meren rannalla. Hotellissa ei kovin montaa muuta vierasta ollut, ja saimmekin hotellin oman saunan ihan omaan käyttöön! Edellisestä saunakerrasta olikin ehtinyt vierähtää jo melkein vuosi, ja oli kieltämättä mukavampaa kuin muistinkaan. Ehdottomasti jos aikanaan oman talon täältä ostamme, sinne täytyy rakennuttaa sauna.


Toissaviikonloppuna raahauduimme keskustaan katsomaan St. Patrickin -päivän paraatia, 650 000 muun ihmisen kanssa. Paraati lähti keskustasta kello 12 ja itse olimme ajoissa kello 9.30 paikalla parkkipaikkaa metsästämässä. Saimme hyvät paikat kadunviereltä Dame Streetiltä, aivan Dublin Castlen liepeiltä, ja tovin odotuksen (melkein 2h) jälkeen paraati saapui sinne asti. Paraati oli hienompi kuin mitä olin odottanut, osallistujat olivat nähneet valtavasti vaivaa ja rakentaneet valtavia virityksiä ja upeita asuja. Avasin tilin meille Flickr.com:iin ja lisäilen sinne jotain kuvia paraatista kunhan jaksan, linkki sivustollemme löytyy reunapalkista.
Sivupalkista löytyy myös meebo-widget, jolla meikäläiseen saa pikayhteyden jos satun olemaan linjoilla. Kävin juuri loggautumassa jäseneksi meeboon, joten en osaa siitä vielä sen enempää kommentoida, mutta idea vaikuttaa nerokkaalta. Itselläni on tilit mm. Yahoossa, Gmailissa, ICQ:ssa ja MSN:ssä, enkä ikinä muista avata niitä erikseen.

Terkkuja kaikilla tutuille!

120th

On ollut blogin kanssa hieman hiljaiseloa viimeaikoina, osasyynä on ollut ajan puute, ehkä kuitenkin olennaisempi syy on ollut tunne siitä, että ei ole mitään kerrottavaa, ja fiilis siitä että "ei tätä kukaan kuitenkaan lue". Lueskelin itse läpi näitä aiempia postauksia, ja alkoi harmittaa itseä kun ei ole enemmän tullut kirjoiteltua, sama ongelma päiväkirjojen kanssa, jälkeenpäin niiden lukeminen on hauskaa, mutta siitä huolimatta niiden kirjoittaminen on hankalaa.

No nyt kuitenkin päätin taas ryhdistäytyä ja kirjoitella edes jotain kuulumisia, varsinkin kun muistin lukiessani viime keväisiä postauksia, kuinka itse etsi maanisesti jokaista tekstinpätkää elämästä irlannissa, jotta muuttaminen tänne olisi sujunut mahdollisimman mutkattomasti, ja ehkä ihan uteliaisuudestakin. Niinja mikäs tässä kirjoitellessa, työnantajan läppärillä sängyllä istuen :D Sain viimeviikolla luvan kuskata koulutusläppäriä ihan kotio asti, jotta työnteko tarvittaessa kotona onnistuisi. Mikäs tässä kirjoitellessa sitten, läppäri on pieni syliinmahtuva (n.2.5kg) Thinkpadi, ja kun kotona kerran wlani on niin kaikki toimii hienosti.

Hannu lähti viettämään Kerryyn kalastuspainotteista viikonloppua äijäporukassa, ja itse jäin kotosalle pelailemaan WoW:ia ja rentoutumaan. Burning crusaden ilmestymisen jälkeen jäi nukkuminen pitkäksi aikaa hieman liian vähälle, niinpä lauantai aamun klo 5 herätys ei oikein itseä jaksanut innostaa.

Talvi Irlannisa on omasta mielestäni ollut aivan ihana, säät ovat olleet joko suomalaista syys-lokakuuta tai sitten maalis-huhtikuuta. Parina päivänä viimeviikolla satoi rakeita, mutta sen lähemmäksi lunta en ole päässyt. Perinteinen talvimasennuskin jäi tulematta, kun pimeimpinä päivinäkin oli kuitenkin pari tuntia kauemmin valoisaa kuin suomessa ollessa, ja ilmatkin sellaiset että ulos uskalsi mennä. Talossakin on ollut mukavan lämmintä, välillä keittion laattalattia on hieman kylmä, mutta onneksi on itsekutomat villasukat. Yläkerran makuuhuoneissa on välillä liiankin lämmintä, pitäisi tosin hankkia lämpömittari, jotta näkisi että onko oikeasti lämmin, vaiko vain karaistunut. Lämmityslaitteen termostaatti on tuossa 14 asteen tienoilla öisin ja päivisin 17-18 astetta, mutta yläkerrassa ainakin on aivan t-paita keli.

Marras-Joulukuussa tuli pidettyä lämmitystä hieman liiankin koholla, ja vielä kun kaasun hintakin oli koholla niin lasku oli sen mukainen, tosin vieläkin asumiskustannukset pyörivät tuossa pahimmillaakin alle 40% nettotuloista, toisin kuin opiskelijana ollessa, joten eipä tässä jaksa vielä ainakaan kauheasti stressata, sähkölaskut ovat olleet jotain 30-40 euron luokkaa kuukaudessa, mikä on käsittääkseni tosi vähän. Kaikki lämmitys ja kuuma vesi tulee kaasun kautta, elikkä sähköä kuluttamassa on ainoastaan jääkaappi ja tietokoneet ja satunnaisesti uuni, hellathan ovat kaasuversiot. Vesilaskuja ei tässä maassa tunneta, joten muita kustannuksia ei asumisessa sitten ole. Ainiin, omakotitalossa maksamme vielä roskiksentyhjennyksestä 8e kerta sekajätteestä, ja kierrätysjäte tyhjätään ilmaiseksi. Kierrätysjätteeseen menee kaikki pahvipaketit, esim keksipaketin kuoret ja muu kuiva paperitavara, niinpä varsinaista sekajätettä ei meillä tyhjennykseen asti mene kuin kerran 2-3 viikossa.

nojooh, voisin jättää myöhemmäksikin jotain kirjoiteltavaa, alkaa akkukin loppumaan koneesta, terkkuja kaikille ja kyselkää vapaasti jos haluatte jotain erikoista tietää täällä oleilusta!

P.S. ai mikä 120th? Siirryin Bloggerin uuteen versioon ja huomasin että olen kirjoitellut jo 119 postausta bloggaajaurani aikana, eli tämä siis oli 120. postaus.

Uraputkessa

Viikon päästä on kulunut tasan kuusi kuukautta siitä kun saavuimme Irlantiin.
Puolessa vuodessa olemme ehtineet kotiutua tänne, Dublin tuntuu melkein yhtä tutulta kuin Turku, kaupungin pohjakaava on suunnilleen selkäytimessä, eikä ostosreissulla tarvitse enää katsella kartasta että mihin pitikään mennä ja englannin puhuminen sujuu jo rutiinilla. Uskomatonta kuinka ihminen voi muuttua lyhyessä ajassa, yliopistolla välttelin viimeiseen asti julkisesti puhumista, seminaareja, demonstraatioita yms. tapahtumia. Täällä toimin nykyisin firman kouluttajana, aiemmin epävirallisesti neuvoen ja opastaen työkavereita, tästä viikosta alkaen ihan luokkahuoneissa luentoja pitäen, eikä asia edes jännitä.

Kuulemma nyt on ollut vuodenaikaan nähden tavallista kylmempää, öisin säätila on laskenut lähelle nollaa pahimmillaan, ja päivisin on n. 6-10 astetta lämmintä. Iso osa puista on pudottanut lehtensä jo, ja harva se päivä ripsottaa hieman vettä. Jännää nähdä milloinkahan täällä tulee "ensilumi". kuulemma parina päivänä vuodessa lunta tulee sen verran että sitä on aamulla vielä maassa. Muuten on ollut kaunis syksy, kirkkaita syyspäiviä on riittänyt, ja puissa on ollut nätti ruska. Valoisaa aikaa täällä on muistaakseni pari tuntia kauemmin kuin Suomessa näihin aikoihin, kesällähän taas tilanne kääntyy toisinpäin.

Uusia leluja

On uskomatonta kuinka mukavaa monien vuosien kituuttamisen jälkeen huomata olevansa siinä tilanteessa että ainakin periaatteessa voi ostaa itselle lähes mitä vain haluaa, tai tehdä mitä haluaa. Toisaalta koska elämämällä ja kohtalolla on ironian tajua, huomaan olevani tilanteessa jossa en oikeastaan halua paljon mitään.

Eipä tässä kuitenkaan olla aivan askeetikoiksi heittäytymässä, sen verran on tullut rahaa pistettyä viimeviikolla kulutuselektroniikkaan, ostin itselle Nintendo DS Liten tulevien talvi-iltojen ja bussimatkojen ratoksi ja perjantaina kävimme hakemassa uuden kännykän pelkästään mun käyttöön, kun vanha läppämallinen Sony-Ericssoni ei oikeen enää jaksa toimia, ja prepaidi liittymän kylkiäisenä saa puhelimen melkein ilmatteeksi. Hannu otti mun edellisen puhelimen jo kauan sitten itselleen käyttöön, eikä sitä kuulemma uusi puhelin kiinnostanut, joten uusi puhelin tuli sitten mulle. Huolimatta aiemmasta vastustuksesta, sorruin sitten kuitenkin ostamaan nokian puhelimen, viimeiset 3 puhelinta ovat olleet (Sony-)Ericssonin luureja, mutta nyt sitten tuli harhauduttua myyjän toimesta.

Puhelin on Nokia 6320i ja siinä on kaikki toiminnot mitä voin vain keksiä tarvitsevani. Ironista tosin että kun nyt vihdoin on puhelin johon saa Java-pelejä muistikortille ja lisäksi puhelin toimii mp3 soittimena ja radiona, olen ehtinyt jo nuo kaikki hankkia erillislaitteina. Niinpä sitten nykyisin mihin tahansa menenkin, käsilaukussa on kilon verran kulutuselektroniikkaa mukana. Ainoa mikä on pelkästään kännykkäversiona on kamera, tosin siihenkin tullee muutos kunhan ostamme Hannulle uuden kameran, jolloin vanha "taskukokoinen" powershotti tullee mun käyttöön.

Täkäläisessä paikallisliikenteessä pelikonsoli käsilaukussa on tarpeellinen. Hannu läksi lauantaiaamuna kaverin kanssa viikonlopuksi kalastamaan Donegaliin, joten jouduin siirtymään bussiliikenteeseen. Meiltä kotoa keskustaan on noin 10 km matkaa, ja bussilla tuo matka taittui rattoisasti reilussa tunnissa, jonka lisäksi pysäkillä seistiin puolituntia odottamassa vartin välein kulkevaa bussia. Onneksi ilma oli hieno, niin ei jaksanut ärsyyntyä.

Keskusta oli aivan täynnä väkeä kuten tavallisesti, jäi Starbucksin kahvit juomatta, kun ei sisälle mahtunut, ja tulipa nähtyä sekin ihme että ihmiset uivat Liffeyssä, iyh. Kuulemma oli jotkut vuotuiset uimakisat menossa. Käytiin kaverin kanssa tutustumassa Chester Beatty Libraryyn Dublin Castlen mailla, kirjastossa oli esillä upea kokoelma itämaisia tekstejä, kuvia ja muita esineitä. Jos tulee asiaa Dubliniin, tuolla kannattaa ehdottomasti käydä, varsinkin kun sisäänpääsy oli ilmainen enkä tietenkään homersimpsonmaiseen tapaan laittanut edes vapaaehtoista lahjoitusta kirjaston keräyslippaaseen (myönnän, hävettää hieman).

Liitän tähän loppuun pari kännykkäkameralla otettua kuvaa, jos jotain kiinnostaa millaista jälkeä 1.3mpx:lla saa aikaan.

Níl aon tóin tinn mar do thóin tinn féin

Kävästiin viikonloppuna taas maaseudulla ajelemassa. Tällä kertaa suuntana oli jälleen kerran luoteisrannikko elikkäs Donegalin seutu, ja mukana pari työkaveria. Kummasti uskollinen vanha punto jaksoi kulkea vuoristoisilla teillä, vaikka auton kyydissä istui 5 ihmistä, ja teiden kunto ainakin ihan syrjäseuduilla oli melko kehno, näin syyssateiden jäljiltä ja kaipa muutenkin. Saattanee tosin olla että pikkuista puntoa odottaa pakoputkiremontti lähiaikoina, sen verran pahasti pohja iski kiviin kapealla vuoristotiellä. Käytiin muunmuassa olusella Leo's Tavernissa, elikkä siis Enyan ja Clannadin iskän omistamassa tavernassa. Lisäks käväistiin (jälleen) ihailemassa Slieve Leagueta, elikkä Euroopan korkeimpiin kuuluvia rantakallioita, korkeudeltaan 1972 jalkaa joka on metreissä ...ööh... 601 metriä

Dubliners

Aika rientää kuin siivillä, mutta toisaalta taaksepäin muisteltuna tuntuu viikkokin tosi pitkältä ajalta. Huomenna on taas perjantai, tilipäivä ja tiimihengennostatusilta (yhdys sana?). Työt sujuu jo melko rutiinilla, ja kaupunkikin alkaa tuntua jo niin kotoisalta, että kaupungilla turistit pysäyttelee karttojen kanssa ja kyselee paikallisten turistirysien sijaintia :D Viime viikonloppuna oli ensimmäiset kaverituristit kylässä (jonoon vaan, meille mahtuu...) ja kierreltiin sekä yöelämää keskustassa että päivällä maaseudun rauhaa tutkimassa. Valitettavasti sää ei ollut perinteisen irlantilainen, vaan satoi, (ensimmäiset kunnon sateet mitä 8 viikon aikana olen täällä nähnyt) mutta eipä se tunnelmaa paljoa haitannut.

Verokortitkin tipahtivat postista, joten veroparatiisissa asustellaan, palkasta ei enää tänä vuonna oteta veroa lainkaan, pelkkiä sivukuluja vain n. 2%
Onneksi löysin kaupan mihin voin syöttää kaikki "ylijäämärahat". Samoin ostimme Dublin Zoohon vuosikortin, jolla saamme viedä 2 aikuista ilmaiseksi mukana sisälle.